Rekistereistä saatavien tilastotietojen lisäksi Tilastokeskus suorittaa erilaisia kyselytutkimuksia, joilla tutkitaan ihmisten asenteita ja kokemuksia. Monet kyselyt tehdään lomakehaastatteluina, jolloin vastausvaihtoehdot ovat valmiiksi annettuja. Näin on toimittu myös tasa-arvobarometrin eli tasa-arvoasenteita koskevassa haastattelussa vuonna 1998 ja työoloja koskevassa haastattelussa vuonna 1997.
Valtavirtaistamisen yhtenä muotona on haastattelukyselyjen tasa-arvoa koskevien osioiden kehittäminen. Tämä on perusteltua, sillä haastattelujen yhteydessä on todettu, että lomakekysymyksillä ei välttämättä saada esiin keskeisiä asioita tai kaikkea, mitä halutaan selvittää. Valmiit vastausvaihtoehdot eivät anna mahdollisuutta luotettavaan ilmiöiden analysointiin, koska ei tiedetä, mitä haastateltavat ovat miettineet vastatessaan.
Tilastokeskus ja Työsuojelurahasto ovat rahoittaneet meneillään olevaa "Työpaineet, kiire ja sukupuoli" –projektia. Sen tutkimussuunnitelmassa kiireen kokeminen ja tasa-arvokokemukset on nähty toisiinsa liittyvinä. Kiireen kokeminen, sen syiden hahmottaminen ja työpaineissa selviytyminen ovat selkeästi sukupuoleen sidoksissa. Sukupuolen merkitystä selvitetään myös omana itsenäisenä teemanaan. Tällä pyritään asenteiden ja kokemusten lisäksi tutkimaan sitä, miten haastateltavat kokevat tasa-arvoa koskevat kysymykset ja mitä he miettivät vastatessaan niihin. Tarkoituksena on kehittää haastattelututkimusten kysymyksenasetteluja sen perusteella, mitä tasa-arvohaastattelussa saadaan selville.
Projektissa tutkitaan tasa-arvoon ja syrjintään liittyviä kokemuksista teemahaastatteluina. Käsiteltäviä teemoja ovat työnkuva ja työnjako, ammattitaito ja sen arvostaminen, nimityspolitiikka, päätöksenteko ja johtaminen, palkkaus, kodin ja työn yhteensovittaminen, sukupuolinen häirintä ja ahdistelu sekä tasa-arvoasenteet.
Osa kysymyksistä on samoja kuin työolotutkimuksessa 1997, mutta niitä käydään läpi ns. ääneenajattelu-menetelmällä, jolloin pyydetään tarkentamaan, mitä vastaaja ajatteli vastatessaan. Näin selvitetään sitä, miten jo saatuja vastauksia voidaan tulkita tai miten kysymyksenasetteluja tulisi muuttaa uusissa lomaketutkimuksissa, jotta saataisiin esiin se, mitä vastaajat tarkoittavat vastatessaan.
Tasa-arvoa käsittelevä osuus toteutettiin valitsemalla 15 henkilöä, miehiä ja naisia, jotka olivat vastanneet työolotutkimukseen vuonna 1997. He edustavat kaikkia ikäryhmiä (15-64-vuotiaita). Valintakriteereinä käytettiin myös vastauksia tasa-arvokysymyksiin, koskien sitä, miten hyvin sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut työpaikalla ja miten vastaaja on kokenut syrjinnän eri muotoja työpaikalla. Haastatteluun valittujen vastauksissa kävi ilmi, että heidän työpaikallaan oli tapahtunut syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustui sukupuoleen, ikään, suosikkijärjestelmiin tai johonkin muuhun tekijään. Pääosalla henkilöistä eriarvoinen kohtelu koski nimenomaan naisiin kohdistuvaa syrjintää ja osalla vastaajista oli myös omakohtaisia kokemuksia asiasta.
Linkkejä:
Case:
http://www.stat.fi/tk/el/tyoolot_kansi.html
Tasa-arvotilastoja:
http://tilastokeskus.fi/tk/he/tasaarvo.html
Takaisin edelliselle sivulle | Takaisin aloitussivulle
Pia Pulkkinen