KANSAINVÄLISET VALTAVIRTAISTAMISTA KOSKEVAT SITOUMUKSET
Tasa-arvon edistämisen normitausta rakentuu kansallisen lainsäädäntömme
lisäksi myös kansainvälisistä sitoumuksista. Syrjinnän kieltämisen ja tasa-arvon
edistämisen kannalta ovat erityisen keskeisessä asemassa sekä Suomen ja Euroopan
Unionin syrjinnän kieltävä ja tasa-arvon edistämistä edellyttävä lainsäädäntö ja
sitoumukset että Yhdistyneiden Kansakuntien Naisten oikeuksien yleissopimus (CEDAW-sopimus)
ja Pekingin toimintaohjelma.

Euroopan unioni –Amsterdamin sopimus
Yhdistyneet kansakunnat – Pekingin toimintaohjelma
Euroopan unioni –Amsterdamin sopimus
Amsterdamin sopimus, joka on uusin versio Euroopan yhteisöjen
perustamissopimuksista vuodelta 1997, määrittelee naisten ja miesten tasa-arvon
yhdeksi yhteisön päämääristä, joka tulee ottaa huomioon kaikessa yhteisön
toiminnassa. Sopimuksen mukaan Euroopan unioni edistää tosiasialliseen
tasa-arvoon tähtääviä toimia: yhdenvertainen kohtelu ja palkkaus, koulutus,
työhönotto- ja työehdot, työelämän uudenlainen organisointi, terveydenhuolto,
työttömyyden ehkäiseminen, vanhempainvapaa, johtotehtäviin pääsyn helpottaminen,
työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä yksilön kunnioittaminen
Amsterdamin sopimus
2 artikla, nk. Tasa-arvo perusperiaatteena
- määrittelee sukupuolten välisen tasa-arvon yhdeksi EU:n perusperiaatteista:
”Yhteisön päämääränä on yhteismarkkinoiden toteuttamisella ja talous- ja
rahaliiton perustamisella sekä… yhteisen politiikan tai yhteisen toiminnan
toteuttamisella edistää…miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.”
3 artikla, nk. Valtavirtaistamisperiaate
- sisältää EU:n toiminnan kuvaamisen ja valtavirtaistamisperiaatteen, joka
tarkoittaa, että EU pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä
sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan.
Naisten huolenaiheet, tarpeet ja toiveet on otettava huomioon, ja niitä on
pidettävä yhtä tärkeinä kuin miesten tarpeita ja toiveita kaikkien toimien
laadinnassa ja toteuttamisessa.
13 artikla, nk. Syrjinnän kielto
- neuvosto voi ryhtyä toimenpiteisiin sukupuoleen, rotuun, etniseen
alkuperään, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen
suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.
Syyskuussa 2002 tuli voimaan nk. uusi työelämän tasa-arvodirektiivi kaikissa
EU-maissa. Direktiivin virallinen nimi on Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta
mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä
työoloissa 2002/73/EY. Uudistettu direktiivi tarjoaa aiempaa vahvemman tuen
työntekijälle, joka kokee tulleensa syrjityksi sukupuolensa perusteella. Uutta
on myös se, että seksuaalinen häirintä määritellään ensimmäistä kertaa EU:n
lainsäädännössä ja se määritellään sukupuoliseksi syrjinnäksi. Uusi
tasa-arvodirektiivi edellyttää työantajilta ennaltaehkäiseviä toimia
seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Jäsenvaltioiden on kannustettava työnantajia
edistämään suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti miesten ja naisten
tasa-arvoista kohtelua työpaikalla.
Tasa-arvodirektiivin muutosdirektiivi suomeksi:
http://europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!CELEXnumdoc&numdoc=32002L0073&lg=FI
Yhdistyneet kansakunnat – Pekingin toimintaohjelma
Valtavirtaistamisen periaate hyväksyttiin toimintaohjeeksi sekä kansalliseen että
kansainvälisten järjestöjen politiikkaan YK:n neljännessä maailman konferenssissa
naisten aseman edistämiseksi Pekingissä 4.-15.9.1995.
Jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuivat ohjelmassa sisällyttämään naisnäkökulman
lainsäädäntöön sekä julkishallinnon toimintaan, ohjelmiin ja hankkeisiin [strateginen
tavoite H.2]
mm. seuraavasti:
Hallitusten on
Takaisin edelliselle sivulle | Takaisin aloitussivulle
Leila Räsänen, linkit kerännyt Merja Tirinen