KANSAINVÄLISET VALTAVIRTAISTAMISTA KOSKEVAT SITOUMUKSET

 

Tasa-arvon edistämisen normitausta rakentuu kansallisen lainsäädäntömme lisäksi myös kansainvälisistä sitoumuksista. Syrjinnän kieltämisen ja tasa-arvon edistämisen kannalta ovat erityisen keskeisessä asemassa sekä Suomen ja Euroopan Unionin syrjinnän kieltävä ja tasa-arvon edistämistä edellyttävä lainsäädäntö ja sitoumukset että Yhdistyneiden Kansakuntien Naisten oikeuksien yleissopimus (CEDAW-sopimus) ja Pekingin toimintaohjelma.

 

Euroopan unioni –Amsterdamin sopimus

Yhdistyneet kansakunnat – Pekingin toimintaohjelma

 

Euroopan unioni –Amsterdamin sopimus

Amsterdamin sopimus, joka on uusin versio Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksista vuodelta 1997, määrittelee naisten ja miesten tasa-arvon yhdeksi yhteisön päämääristä, joka tulee ottaa huomioon kaikessa yhteisön toiminnassa. Sopimuksen mukaan Euroopan unioni edistää tosiasialliseen tasa-arvoon tähtääviä toimia: yhdenvertainen kohtelu ja palkkaus, koulutus, työhönotto- ja työehdot, työelämän uudenlainen organisointi, terveydenhuolto, työttömyyden ehkäiseminen, vanhempainvapaa, johtotehtäviin pääsyn helpottaminen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä yksilön kunnioittaminen

Amsterdamin sopimus

2 artikla, nk. Tasa-arvo perusperiaatteena

- määrittelee sukupuolten välisen tasa-arvon yhdeksi EU:n perusperiaatteista:

”Yhteisön päämääränä on yhteismarkkinoiden toteuttamisella ja talous- ja rahaliiton perustamisella sekä… yhteisen politiikan tai yhteisen toiminnan toteuttamisella edistää…miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.”

3 artikla, nk. Valtavirtaistamisperiaate

- sisältää EU:n toiminnan kuvaamisen ja valtavirtaistamisperiaatteen, joka tarkoittaa, että EU pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Naisten huolenaiheet, tarpeet ja toiveet on otettava huomioon, ja niitä on pidettävä yhtä tärkeinä kuin miesten tarpeita ja toiveita kaikkien toimien laadinnassa ja toteuttamisessa.

13 artikla, nk. Syrjinnän kielto

- neuvosto voi ryhtyä toimenpiteisiin sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi.

Syyskuussa 2002 tuli voimaan nk. uusi työelämän tasa-arvodirektiivi kaikissa EU-maissa. Direktiivin virallinen nimi on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa 2002/73/EY. Uudistettu direktiivi tarjoaa aiempaa vahvemman tuen työntekijälle, joka kokee tulleensa syrjityksi sukupuolensa perusteella. Uutta on myös se, että seksuaalinen häirintä määritellään ensimmäistä kertaa EU:n lainsäädännössä ja se määritellään sukupuoliseksi syrjinnäksi. Uusi tasa-arvodirektiivi edellyttää työantajilta ennaltaehkäiseviä toimia seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Jäsenvaltioiden on kannustettava työnantajia edistämään suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua työpaikalla.

Tasa-arvodirektiivin muutosdirektiivi suomeksi:

http://europa.eu.int/smartapi/cgi/sga_doc?smartapi!celexplus!prod!CELEXnumdoc&numdoc=32002L0073&lg=FI

 

Yhdistyneet kansakunnat – Pekingin toimintaohjelma

Valtavirtaistamisen periaate hyväksyttiin toimintaohjeeksi sekä kansalliseen että kansainvälisten järjestöjen politiikkaan YK:n neljännessä maailman konferenssissa naisten aseman edistämiseksi Pekingissä 4.-15.9.1995.

Jäsenvaltioiden hallitukset sitoutuivat ohjelmassa sisällyttämään naisnäkökulman lainsäädäntöön sekä julkishallinnon toimintaan, ohjelmiin ja hankkeisiin [strateginen tavoite H.2]

mm. seuraavasti:

Hallitusten on

  • pyrittävä takaamaan, että ennen jokaista päätöstä sen vaikutukset analysoidaan erikseen naisten ja miesten kannalta (204. a) [Suva]
  • sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi kaikkeen lainsäädäntöön ja politiikkaan (204. d) [Mitä VV on?]
  • annettava kaikille ministeriöille tehtäväksi tarkistaa toimintapolitiikkansa ja ohjelmansa sukupuolinäkökulmasta (para 204. e)
  • Kansainvälistä politiikkaa koskee esimerkiksi seuraava ohjelmakohta: "Vastuu tämän toimintaohjelman toimeenpanon varmistamisesta sekä sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä kaikkeen YK-järjestelmän toimintaan ja ohjelmiin kuuluu kaikkein korkeimmalle tasolle." (para 308)
  • Kesäkuussa 2000 järjestetty YK:n yleiskokouksen erityisistunto hyväksyi jatkotoimenpiteet ja aloitteet Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanemiseksi. Hallituksia velvoittava valtavirtaistamispolitiikka sisällytettiin siihen mm. seuraavasti:
  • Tehokkaat ja koordinoidut suunnitelmat ja ohjelmat toimintaohjelman täysimääräiseksi toimeenpanemiseksi edellyttävät tarkkaa tietoa naisten ja tyttöjen tilanteesta, tarkkaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa sekä sukupuolen mukaan eriytettyä aineistoa, lyhyen ja pitkän aikavälin määräaikoihin sidottuja ja mitattavissa olevia tavoitteita sekä seurantakeinoja saavutetun edistyksen arvioimiseksi. Lisäksi kaikille näiden päämäärien saavuttamiseksi työskenteleville on pyrittävä takaamaan riittävät valmiudet. Kansallisella tasolla on myös lisättävä hallinnon avoimuutta ja vastuullisuutta naisille. (para 64)
  • Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamista koskevassa Amsterdamin sopimuksessa hyväksyttiin yhteisöoikeuteen periaatteet, joiden katsotaan velvoittavan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen yhteisön toiminnassa. Näitä ovat perustamissopimuksen 2. ja 3. artikla. Yhteisön päämääränä on mm. naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen (2.art.). Kaikilla yhteisön toimintaan kuuluvilla aloilla ja toimivaltansa puitteissa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.
  • Tasa-arvon periaate on sisällytetty selväsanaisesti mm. yhteisön työllisyyspolitiikkaa ohjaaviin työllisyyssuuntaviivoihin sekä rakennerahastoasetukseen. Vuoden 2000 lopussa neuvoston käsiteltäväksi tulee myös ns. viides tasa-arvo-ohjelma, johon liittyy [komission antama tiedonanto tasa-arvon puitestrategiaksi] (7.6.2000 Com (2000)335 lopull.) Ohjelmalla tuetaan kokonaisvaltaisen puitestrategian luomista tasa-arvon edistämiseksi Euroopan yhteisössä. Tasa-arvon valtavirtaistamisen tueksi komissio ehdottaa siis erityisohjelmaa, jolla valtavirtaistamisen politiikkaa tuetaan. Erityisohjelmaa tarvitaan piilossa olevien ongelmien havaitsemiseksi ja uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Ohjelma käsittää vuodet 2001-2005.
  • Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä on aloitettu kaikki ministerineuvoston kattava sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamistyö. Ministerineuvoston sihteeristön tasa-arvotyöryhmä on laatinut Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman integroiminen Pohjoismaisen ministerineuvoston toimintaan –raportin [Pohjoismaiden ministerineuvoston tasa-arvosivut:]( 30.9.99). Pääsihteeri on antanut kaikille ministerineuvostoille tehtäväksi määritellä tasa-arvopoliittiset tavoitteet sekä raportoida niistä koskevista suunnitelmista vuoden 2000 loppuun mennessä. Pääsihteerin tehtäväksi anto perustuu yhteistyöministereiden päätökseen tasa-arvon valtavirtaistamisesta. Suomen puheenjohtajuuskaudelle vuonna 2001 tasa-arvon integroiminen tulee muodostamaan haasteen.

    • Takaisin edelliselle sivulle | Takaisin aloitussivulle

    Leila Räsänen, linkit kerännyt Merja Tirinen