 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
|
|
|
|
|
Ministeriöiden valtavirtaistamishankkeet perustuvat Lipposen I-hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston tasa-arvon valtavirtaistamishankkeeseen. Suomi on sitoutunut sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamiseen myös allekirjoittamalla tasa-arvoa ja sen valtavirtaistamista koskevia kansainvälisiä sitoumuksia. Hallinnon valtavirtaistamiseksi käynnistettiin kolmivuotinen valtavirtaistamismetodologiahanke, johon osallistuivat opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö, ulkoministeriö ja ympäristöministeriö kukin valitsemalla itselleen sopivimmat pilottihankkeet.
Tasa-arvoa valtavirtaan- nettiraportin tässä osiossa tuodaan esiin ministeriöiden kokemuksia valtavirtaistamisesta. Kunkin ministeriön tarinan alussa on tiivistelmä, joka vastaa lyhyesti kysymyksiin: milloin, mille kohderyhmille, mitkä tavoitteet, miten toteutettiin, mitä ongelmia esiintyi ja mitä saavutettiin. Kokemukset tuovat esiin valtavirtaistamista estäviä ja edistäviä tekijöitä, joihin kannattaa tutustua. Valtavirtaistaminen on uusi asia, mutta metodologiahankkeen kolmen vuoden aikana on jo ehtinyt muodostua ideoita, käytäntöjä, käsitteitä, malleja ja kokemuksia, jotka auttavat muita valtavirtaistajia tutustumaan jo olemassa olevaan tietoon valtavirtaistamisesta ja välttämään sen sudenkuoppia.
Opetusministeriön pilottihanke oli TasaNupo-projekti, jonka tarkoituksena oli valtavirtaistaa tasa-arvo valtakunnallisissa nuoriso-, nuorisotyötä tekevissä ja nuorison palvelujärjestöissä sekä tasa-arvo alue- ja rakennepolitiikassa ja tasa-arvo lähiympäristön kehittämisessä.
Maa-ja metsätalousministeriön pilottiyksikkönä toimi ministeriön maaseutuosaston maaseutu- ja rakenneyksikkö ja tasa-arvon valtavirtaistaminen ministeriön toiminnassa. Hankkeen prosessitavoitteena oli päättäjien ja hallinnon sitouttaminen tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamiseen, tasa-arvokysymysten asiantuntemuksen lisääminen ja tasa-arvon systemaattinen edistäminen hallinnonalan toiminnassa. Tarkoituksena oli kehittää säädösvalmistelun tasa-arvovaikutusten arviointimetodologiaa sekä toimintayksikön toiminnan tasa-arvo-vaikutusten arviointia.
Sosiaali-ja terveysministeriössä olivat valtavirtaistamishankkeen ensimmäisinä kohteina työsuojelupiirien tarkastajat ja toimistohenkilöstö ja tarkoituksena oli kehittää malli ja ajattelutapa sekä henkilöstöpoliittisen että toiminnallisen tasa-arvon valtavirtaistamiseen osaksi ammattitaitoa ja sen kehittämistä. Projektissa pyrittiin valtavirtaistamaan sekä osaamisen kehittämistä että tasa-arvoa.
Työministeriössä hankkeen kohderyhmät ovat vaihdelleet ministeriön koko henkilöstöstä yksittäisten työryhmien jäseniin ja tavoitteena on ollut tasa-arvonäkökulman integroiminen ns. normaalityöhön organisaatiouudistuksessa ja valituilla työpolitiikan alueilla (Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmat, segregaation lieventäminen, valtakunnallinen koulutusohjelma, henkilöstötilinpäätös jne.).
Ulkoministeriön pilottihankkeet muuttuivat projektin aikana ja valtavirtaistamista pyrittiin toteuttamaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen, johon haluttiin sisällyttää tavoite tasa-arvon toteuttamisesta sekä puheenjohtajatehtäviä hoitavan virkamieskunnan piirissä että myös käsiteltävien asioiden tarkastelu tasa-arvon näkökulmasta. Tämän jälkeen uudeksi hankkeeksi valittiin tasa-arvon valtavirtaistaminen hallinnonalan palvelukseen tulevien peruskoulutuksen kautta. Liikkeelle päätettiin lähteä seuraavasta diplomaattikarriääriin johdattavasta kansainvälisten asiain valmennuskurssista. Seuraava askel oli syksyllä järjestetty, uuden tasa-arvoyhdyshenkilöiden koulutus, sekä alustava henkilöstötilinpäätöksen valtavirtaistaminen. Tavoitteena oli sisällyttää tasa-arvo kaikkeen ministeriön toimintaan ja suunnitteluun.
Ympäristöministeriön pilottihankkeen tarkoituksena oli ymmärtää sukupuolten tasa-arvon merkitys ja yhteys ympäristökysymyksiin sekä löytää toimintatapoja ja menetelmiä sukupuolinäkökulman tuomiseksi ympäristöä koskevaan suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Hankkeessa pyrittiin aktivoimaan naisia käyttämään hyväksi uuden maankäyttö- ja rakennuslain tarjoamia mahdollisuuksia osallistua kaavoitukseen ja elinympäristönsä kehittämiseen. Toimintamuodoksi valittiin verkostoituminen.
Takaisin edelliselle sivulle | Takaisin aloitussivulle
Koonnut Milja Saari