Ulla Terho
Milloin
Ulkoministeriön valtavirtaistamishanke käynnistyi vuonna 1997 Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti.
Kohderyhmät
Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen haluttiin sisällyttää tavoite tasa-arvon toteuttamisesta sekä puheenjohtajatehtäviä hoitavan virkamieskunnan piirissä että myös käsiteltävien asioiden tarkastelu tasa-arvon näkökulmasta. Ensimmäinen puheenjohtajuus osoittautui kuitenkin jo muutoinkin niin vaativaksi hankkeeksi, että tasa-arvon huomioimista asioita valmisteltaessa ei pystytty viemään läpi. Katsaus puheenjohtajuustehtäviä hoitaneiden joukkoon mies-nais-tilaston valossa osoitti kuitenkin, että tasa-arvo tässä suhteessa toteutui hyvin pitkälle. Tämän jälkeen uudeksi hankkeeksi valittiin tasa-arvon valtavirtaistaminen hallinnonalan palvelukseen tulevien peruskoulutuksen kautta. Liikkeelle päätettiin lähteä seuraavasta diplomaattikarriääriin johdattavasta kansainvälisten asiain valmennuskurssista. Seuraava askel oli syksyllä järjestetty, uuden tasa-arvoyhdyshenkilöiden koulutus, sekä alustava henkilöstötilinpäätöksen valtavirtaistaminen.
Tavoitteet
Valtavirtaistamishankkeeseen ulkoministeriön edustajana osallistunut koulutuspäällikkö hahmotti yhdeksi valtavirtaistamisen tärkeäksi keinoksi tasa-arvoasioiden sisällyttämisen mm kaikkeen talon peruskoulutukseen.
Miten
Mm. sisällyttämällä diplomaattiuralle suuntautuvien virkamiesten KAVAKU- koulutukseen yhden päivän kestävä tasa-arvokoulutus ja keräämällä palautelomakkeista tasa-arvoa koskevia käsityksiä ja mielipiteitä
Ongelmia
Ongelmia tuotti tavoitteiden asettaminen ja niiden realististen toteuttamismahdollisuuksien hahmottaminen. Tasa-arvovalmennuksen vastaanotto oli ristiriitainen. KAVAKU-koulutuspäivän arvioissa käytettiin yleensä koko arvosteluasteikkoa laidasta laitaan - asioita pidettiin sekä erittäin mielenkiintoisina että täysin hyödyttöminä. Keskiarvo toi kuitenkin esiin tosiseikan, että tasa-arvovalmennus on tärkeää ja aihe kiinnostava.
Saavutuksia
Aineistosta vedettävä myönteisin mahdollinen johtopäätös lienee, että peruskoulutuksen antaminen tasa-arvoasioista heti taloon tultaessa on tarpeen, ja tässä hengessä koulutushanketta on ulkoministeriön piirissä sittemmin viety eteenpäin.
UM:n hankkeeksi valittiin aluksi tulossa ollut EU-puheenjohtajuus, tavoitteena tasa-arvon toteuttaminen sekä puheenjohtajatehtäviä hoitavan virkamieskunnan piirissä että myös käsiteltävien asioiden tarkastelu tasa-arvon näkökulmasta. Ensimmäinen puheenjohtajuus osoittautui
kuitenkin jo muutoinkin niin vaativaksi hankkeeksi, että tasa-arvon huomioimista asioita valmisteltaessa ei pystytty viemään läpi. Katsaus puheenjohtajuustehtäviä hoitaneiden joukkoon mies-nais-tilaston valossa osoitti kuitenkin, että tasa-arvo tässä suhteessa toteutui hyvin pitkälle. Tämän jälkeen uudeksi hankkeeksi valittiin tasa-arvon valtavirtaistaminen hallinnonalan palvelukseen tulevien peruskoulutuksen kautta.
Liikkeelle päätettiin lähteä seuraavasta diplomaattikarriääriin johdattavasta kansainvälisten asiain valmennuskurssista, jonka ohjelmaan keväällä 2000 sisällytettiin ensi kerran yhden koulutuspäivän kestänyt tasa-arvokoulutus. Seuraava askel oli syksyllä järjestetty, uuden tasa-arvoyhdyshenkilöiden koulutus, sekä alustava henkilöstötilinpäätöksen valtavirtaistaminen.
ULKOASIAINMINISTERIÖN VALTAVIRTAISTAMISHANKE; TASA-ARVOPÄIVÄ KAVAKU-KOULUTUKSESSA
Ulkoasiainhallinnon yleisuran diplomaattikarriääriin johdattavan kansainvälisten asiain valmennuskurssin (KAVAKU) koulutusohjelmaan otettiin keväällä 2000 ensi kerran yhden koulutuspäivän kestänyt tasa-arvokoulutus. Aikaisemmin tasa-arvokoulutusta on sisällytetty kurssin jatkokoulutukseen vain kerran.
Tasa-arvokoulutuksen sisällyttäminen koulutukseen näinkin laajassa muodossa liittyy näkemykseen siitä, että valtavirtaistaminen, eli tasa-arvoajattelun tuominen osaksi kaikkea toimintaa edellyttää sen sisällyttämistä jo kaikkeen peruskoulutukseen. Tavoitteena hankkeella oli osoittaa uudelle virkamiehistölle jo virkauran alussa tasa-arvokysymysten asema osana sekä ministeriön toimintaa että henkilöstöpolitiikkaa. Pyrkimyksenä oli ensinnäkin opettaa heille peruskäsitteitä, ja herättää ajattelemaan tasa-arvoa osana omaa tulevaa työtään. Tässä KAVAKUn oli määrä toimia päänavaajana.
Koulutusohjelman suunnitteluryhmässä, jossa olivat edustajat kaikilta osastoilta, tasa-arvopäivä hyväksyttiin. Jonkin verran oli kritisoitu ohjelmaosuuden pituutta, mutta tämä voidaan nähdä osana eri tahojen yleistä kilpailua käytettävissä olevasta ajasta. Erityistä johdon tai hallinnollisen osaston sitouttamista asiaan ei tehty, yleistä ohjelman hyväksymisprosessia lukuunottamatta. Hallinnon valpastuminen tasa-arvoasioille on tapahtunut muita teitä; osallistumalla valtavirtaistamishankkeeseen mm. valtavirtaistetun henkilöstötilinpäätöksen muodossa sekä ennen muuta perustamalla uudelleen joittenkin vuosien tauon jälkeen ministeriön tasa-arvoryhmän.
KAVAKU n tasa-arvopäivän ohjelma koostui seuraavista aiheista:
1. Suomi - tasa-arvon mallimaako?
2. Tasa-arvo kansainvälisenä kysymyksenä
3. Tasa-arvo- ja valtavirtakäsitteet
4. Tasa-arvo "nurkissa" -arvoharjoituksia
5. UH:n tasa-arvokysymykset ja tasa-arvo-organisaatio
6. Brainstorming - toiminnallinen tasa-arvo
7. Naisena karriäärissä
Kurssikäytännön mukaisesti kaikki osallistujat täyttivät arvostelulomakkeen jokaisesta opetusosuudesta erikseen. Näissä pisteytettiin kolme tekijää asteikolla 1-5: Opetusosuuden sisältö, opetusmenetelmät ja esiintymistaito. Sanallisia kommentteja pyydettiin yleisten huomioiden lisäksi kysymyksistä, joita kuulijalle heräsi opetusosuuden aikana.
Kiinnostavinta arviointikohteista ovat tässä yhteydessä luonnollisesti arviot opetusosuuksien sisällöstä sekä sisällön kannalta relevantit sanalliset huomiot.
Sanalliset, sisältöön liittyvät yleiskommentit ovat pitkälti kiittäviä tai vähintäänkin hyväksyviä, ja aihetta on pidetty mielenkiintoisena. On kuitenkin myös esitetty ihmettely siitä, miten näihin asioihin käytetään kokonainen päivä, puoli päivää riittäisi, sekä kyseenalaistettu aiheen tärkeys. Näissäkin asioissa liikutaan siis laidasta laitaan.
Useiden osioiden kohdalla on kuitenkin vaikea erottaa sitä, liittyvätkö arviot pikemminkin
alustajan hyvään ja innostavaan tai toisaalta huonona pidettyyn esitystapaan, vai itse asiaan. Kymmenien opetusosuuksien arviointi on saattanut aiheuttaa myös arviointiväsymyksen, joka heijastuisi ylimalkaisina, liian jyrkkinä arviointeina. Karkeata tuntumaa on myös siitä, että talon ydinsubstanssiin liittyvät osat saavat vakavamman/"paremman" arvioinnin kuin hiukan marginaalisemmaksi koetut aiheet, joiden mielekkyyttää ei tässä vaiheessa pystyttäne välttämättä näkemään.
Tasa-arvo-ryhmätyö tuotti suuren määrän havaintoja tai ehdotuksia siitä, miten tasa-arvoa voitaisiin työyhteisössä edistää. Näistä useat liittyvät muuhunkin kuin miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon, eli ikään, työtehtävien arvostukseen, eri henkilöstöryhmien tasa-arvoon eri suhteissa, tai yleisiin ihmisoikeuskysymyksiin. Kommentit heijastavat pitkälti hyvää uskoa mahdollisuuksiin vaikuttaa jopa kansainväliseen kehitykseen työn kautta, puhumalla, kertomalla, ottamalla esiin tasa-arvoasiat ja Suomen esimerkit kansainvälisissä yhteyksissä, neuvotteluissa, kokouksissa, keskusteluissa kollegoiden kanssa. Työyhteisön tasa-arvokysymykset liittyvät pitkälti hoitovapaiden, sairaan lapsen hoidon jne tasapuoliseen jakautumiseen miesten ja naisten kesken. Havainnoissa heijastuu kiintiöajattelu; tasapuolinen edustus työryhmiin, tiimeihin, neuvotteluvaltuuskuntiin, kansainvälisten organisaatioiden nimityksiin. Päätöksenteko miesten saunasta yhteissaunaan tai porealtaisiin! Kauppapolitiikassa ehdotetaan sanktioiden käyttöä naisia sortavia maita kohtaan.
Arviomateriaalista voidaan näin ollen monestakin syystä vetää vain hyvin karkeita johtopäätöksiä. Maksimaalinen hajonta lähes kaikissa osioissa - ml talon substanssiin tai omaan virkauraan liittyvissä - voitaneen kuitenkin tulkita ainakin niin, että koulutettavasta joukosta löytyy henkilöitä, jotka eivät miellä tasa-arvokysymyksiä missään yhteydessä merkittävinä asioina. Sanallisista vastauksista ei kuitenkaan löydy ainesta tulkita lopputulosta niin, että tasa-arvo olisi joka yhteydessä itsestäänselvyys, joten loppupäätelmäksi voitaneen omaksua se, että koulutus näissä asioissa on todella paikallaan, monipuolisena ja jo peruskoulutuksesta lähtien. Ryhmätyön tuottamat runsaat 2 A-nelossivua tiheää tekstiä ehdotuksia tasa-arvon edistämiseksi eri alueilla todistanee toisaalta taas sen puolesta, että maaperä on altis, ja aktiiviseen ajatteluun asian tiimoilta pystytään innostamaan.
Mielenkiintoista lisätietoa olisi antanut vastaajan sukupuoli - olisiko jonkinlaista sukupuolen mukaista jakautumaa ollut havaittavissa suhtautumisessa tasa-arvoasioiden sisällyttämisessä koulutukseen, tässä laajuudessa.
Kurssin vetäjän empiirinen havainto on, että koulutuspäivä oli onnistunut ja puolsi paikkaansa ohjelmassa. Ohjelman laadinnassa hän peräänkuuluttaa suurempaa rohkeutta ja luovuutta, etenkin tasa-arvokysymysten sisällyttämisessä substanssiin. Tähän samaan johtopäätökseen voinee päätyä myös arvostelujen perusteella; innostavasti, uudesta näkökulmasta esitetty asia herättää mielenkiinnon ja jatkokysymyksiä.