Risto Hiltunen
Milloin
Ministeriön valtavirtaistamishanke käynnistettiin syksyllä 1997.
Kohderyhmät
Hankkeen alussa pilottiyksikkönä toimi ministeriön maaseutuosaston maaseutu- ja rakenneyksikkö.
Tavoitteet
Maa- ja metsätalousministeriö oli hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa sitoutunut tasa-arvon valtavirtaistamiseen ministeriön toiminnassa. Tavoitteena oli tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmien kehittämiseen osallistuminen, koska valmiita työkaluja toiminnan valtavirtaistamiseen ei ollut olemassa.
Miten
Valtavirtaistamishankkeen menetelmien kehittämiseen osallistui asiantuntijana Leena kirjavainen Oy Widgari Consultants Ab:stä. Ministeriöön vuoden 1999 lopulla perustettu tasa-arvoryhmä on jatkanut hankkeen käynnistämän tasa-arvon valtavirtaistamisen edelleen kehittämistä ministeriössä.
Ongelmat
Ongelmana oli, että valtavirtaistamisen periaatteet ovat viime vuosina olleet vasta kehittymässä, joten valmiita työkaluja ja tietoa valtavirtaistamisen sisällöstä ei aluksi ollut käytettävissä. Ministeriössä olisi myös toteutunutta aiemmin pitänyt olla tasa-arvoasioiden yhteyshenkilöverkosto (tasa-arvoryhmä), jolloin tasa-arvon valtavirtaistamishanketta olisi voitu valmistella paremmin koko organisaation piirissä ja myös johdon sekä toimintayksiköiden sitouttaminen hankkeeseen olisi tehostunut.
Saavutukset
Maaseudun kehittämistoimenpiteiden tasa-arvovaikutusten arviointi on otettu aiempaa paremmin mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Ministeriön hankkeen prosessitavoitteena ollut päättäjien ja hallinnon sitouttaminen tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamiseen, tasa-arvokysymysten asiantuntemuksen lisääminen ja tasa-arvon systemaattinen edistäminen hallinnonalan toiminnassa saatiin hankkeen toteutuksen ja tasa-arvoryhmän työskentelyn aloittamisen myötä käynnistettyä.
Ministeriössä tullaan jatkamaan tasa-arvon valtavirtaistamista tasa-arvoryhmän ohjaamana ja yhteistyössä ministeriön johdon kanssa. Ministeriössä valmistellaan mm. esimiestaitojen valmennusohjelmaa, jossa tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen esimiestoiminnassa on mukana. Myös henkilöstötilinpäätöksissä tullaan tasa-arvon toteutumisen arviointia palvelevan tiedon analysointia jatkamaan. Tasa-arvon valtavirtaistamisen soveltaminen ministeriön toiminnan vaikutusten arviointiin sen toimialalla tulee olemaan tasa-arvoryhmän ja koko organisaation tavoitteena jatkossa.
Maa- ja metsätalousministeriö sitoutui hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa tasa-arvon valtavirtaistamiseen ministeriön toiminnassa. Ministeriön valtavirtaistamishanke käynnistettiin syksyllä 1997. Tarkoituksena oli kehittää säädösvalmistelun tasa-arvovaikutusten arviointimetodologiaa sekä toimintayksikön toiminnan tasa-arvo-vaikutusten arviointia.. Toiminnan tasa-arvovaikutuksia tarkasteltiin prosessinomaisen perehtymisen ja osallistuvan tiimityöskentelyn avulla.
Hankkeen tasa-arvovaikutusten arviointimenetelmän kehittämistä koskevaa osaa varten sovittiin pilottiorganisaatioksi ministeriön maatalousosaston maaseutu- ja rakenneyksikkö. Yksikön maaseudun tukitoimien tasa-arvovaikutusten vaikutuksien arvioimista varten käytiin keskusteluja maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maataloustilastoinnista vastaavan yksikön edustajien kanssa sukupuolen mukaan jaoteltujen tilastojen lisäämisestä. Keskeisesti säädösvalmistelun tasa-arvovaikutusten arviointihankkeeseen osallistui säädöshankkeen valmistelusta vastaava vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa. Tämän lisäksi yksikössä pidettiin keskustelutilaisuuksia tasa-arvon valtavirtaistamisesta maaseudun kehittämishankkeissa ja yksikön toiminnassa. Valtavirtaistamishankkeen menetelmien kehittämisestä vastaava konsultti Leena Kirjavainen Oy Widgari Consultants Ab:stä osallistui hankkeen toteutukseen ja tilaisuuksiin pilottiyksikössä sekä ministeriön tasa-arvoryhmässä. Hankkeen koordinoinnista ministeriössä ja ministeriön yhteyshenkilönä valtavirtaistamishankkeeseen sekä valtavirtaistamishankkeen johtoryhmän jäsenenä toimi Risto Hiltunen ministeriön henkilöstö- ja hallintoyksiköstä. Ministeriön tasa-arvohenkilöverkostoksi luotu tasa-arvoryhmä saatiin muodostettua vasta vuoden 1999 lopussa ja se aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 2000 alussa.
Maa- ja metsätalousministeriön projektitavoitteena oli tasa-arvon edistäminen säädösvalmistelussa ja muun toiminnan yhteydessä. Erityisenä tavoitteena oli nuorten viljelijöiden käynnistystukia koskevan lainsäädännön kehittäminen nykyistä tasa-arvoisemmaksi. Säädöshankkeen tasa-arvovaikutusten arviointimenetelmän kehittäminen ja kuvaus oli hankkeen tavoitetuotos. Prosessitavoitteena ministeriöllä on ollut päättäjien ja hallinnon sitouttaminen tasa-arvonäkökohtien huomioonottamiseen, tasa-arvokysymysten asiantuntemuksen lisääminen ja tasa-arvon systemaattinen edistäminen hallinnonalan toiminnassa.
Hankkeen pilottiyksiköksi valitussa maatalousosaston maaseutu- ja rakenneyksikössä järjestettiin koko yksikön tilaisuus tasa-arvo- ja gender-näkökulmien huomioon ottamisessa koko yksikön toiminnassa. Tasa-arvon edistäminen ja gender-näkökulma on merkittävä tekijä yksikön toimialan maaseudun kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehittämishankkeita toteuttavassa eri ministeriöiden yhteistyössä on ollut erityinen naisteemaryhmä ja maaseudun naisten voimavarojen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen on otettu huomioon maaseudun kehittämishankkeissa.
Maataloudessa työskentelevän naisen institutionaalinen asema on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen vahva. olennaisin ero on keski- ja eteläeurooppalaisessa sekä suomalaisessa maatalousyrittäjäkäsitteessä. Muualla EU:n alueella on totuttu siihen, että tilalla on vain yksi yrittäjä, yleensä mies, ja puoliso on perinteisesti joko kotirouva tai , kuten nykyisin yhä useammin, käy tilan ulkopuolella työssä. Tila on yleensä miehen omistuksessa. Vaikka puoliso osallistuisikin tilan töihin, häntä kohdellaan avustavana perheenjäsenenä, ei yrittäjänä. Suomessa taas perinteisesti molemmat puolisot ovat osallistuneet maataloustöihin ja kumpaakin puolisoa on pidetty itsenäisinä yrittäjinä. Sen jälkeen kun verotuksessa on hyväksytty tulojen jakaminen myös peltotöiden osalta naisille, eroja tulojen jakautumisessa ei juurikaan ole ollut. Osaltaan tähän on vaikuttanut progressiivinen verotus.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen painopiste tulevalla rakennerahoituskaudella. Rakennerahastovaroilla pyritään eriarvoisuuden poistamiseen ja miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen. Tasapainoinen väestörakenne edellyttää erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksien lisäämistä maaseudulla. Tarkoituksena on EU:n erilaisilla toimenpiteillä aktiivisesti edistää tasa-arvon toteutumista sekä arvioida erilaisten toimien vaikutuksia tasa-arvon kannalta systemaattisella seurannalla.
Nuorten viljelijöitten käynnistystukia koskeva lainsäädäntöhanke ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Hankkeen valmistelijoiden mukaan hanke ei kuitenkaan varsinaisesti ole epäonnistunut. Säädöshanke on edelleen vireillä, mutta prosessi on hidas eikä päätä vielä näy. Erilliseen arviointiin tämän osion tasa-arvovaikutuksista tässä yhteydessä ei ole ollut resursseja. Asia sisältyy jatkossa tavoite 1 -ohjelman sisälle. Muualla maassa järjestelmä siirtyy toistaiseksi kansalliseen rahoitukseen. Ohjelmien toteutukseen ja rahoitusjärjestelmiin sisältyy tasa-arvonäkökohtia, mutta niitä ei toistaiseksi erikseen arvioida.
Kokonaisuutena täytyy siis todeta, että maaseudun kehittämistoimenpiteiden tasa-arvovaikutusten arviointi on saatu entistä enemmän mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, mutta MMM:n projektitavoitteena ollutta säädösvalmistelun valtavirtaistamisen menetelmäkehitystä ei näiden hankkeiden yhteydessä ole kyetty tuottamaan. Erityistavoitteena ollut nuorten viljelijöiden käynnistystukia koskevan lainsäädännön kehittäminen on edelleen vireillä.
MMM:n prosessitavoitteen voidaan katsoa ainakin osittain toteutuneen. Ministeriön toiminnassa on tasa-arvon toteutumisen merkitys organisaation toiminnalle ja ministeriön toimialan kehittämishankkeiden menestykselle tiedostettu. Kehittämishankkeiden osalta tasa-arvonäkökohtien tiedostaminen on pääosin johtunut tasa-arvopainotusten ottamisesta enenevässä määrin EU:n ohjelmiin. Tasa-arvon merkityksen tiedostamisen lisääntymistä ilmentää, että ministeriöön perustettu tasa-arvoryhmä, johon kuuluu edustajat kaikilta osastoilta. Ryhmä on aktiivisesti ollut mukana ministeriön henkilöstötilinpäätöksen valtavirtaistamishankkeessa ja sen tarkoituksena on levittää tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatteita ministeriön koko organisaatioon.
Maa- ja metsätalousministeriö osallistunut myös henkilöstötilinpäätösten ( HTP ) valtavirtaistamishankkeeseen. Maa- ja metsätalousministeriön henkilöstötilinpäätöstä valmisteltaessa käytettiin apuna työministeriön erikoissuunnittelija Risto Erjangon ja Liisa Horellin tuottama valtavirtaistetun HTP:n sisällysluettelomallia ja lisättiin nais/miesjaotteluja harkinnan mukaan tilinpäätöksen eri kohtiin. Lisäksi koottiin omana kohtanaan tasa-arvotilinpäätös, johon liittyy tilinpäätöksen liitteissä yksityiskohtaisemmat tasa-arvotilastot. Ministeriön tasa-arvoryhmä käsitteli tasa-arvon valtavirtaistamista ja HTP:n valtavirtaistamista ensimmäisissä kokouksissaan. Tasa-arvoryhmä totesi, että varsinaisia analyysejä tasa-arvon kehittymisestä ministeriössä ei vielä kahden perättäisen vuoden jokseenkin samanlaiset tunnusluvut sisältävän tarkastelujakson perusteella voida tehdä. Valtavirtaistamishankkeen tuottamaa lomakkeistoon perustuvaa analyysiä ja valtavirtaistamisen askelmallia toimenpidesuosituksineen ei maa- ja metsätalousministeriössä HTP:n valmistumisaikataulun puitteissa katsottu tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa vuoden 1999 HTP:n osalta. Tähän on osaltaan syynä tasa-arvotyön heikko resurssointi, mikä on tullut esiin valtavirtaistamishankkeen toteuttamisessa ministeriössä muutoinkin. Ministeriön tasa-arvoryhmä pyrkii kehittämään tasa-arvon tilan seurantaa ja johtopäätösten tekoa ja toimenpiteitä vuoden 2000 HTP:n valmistelun yhteydessä.
Hankkeen pohjaksi olisi ministeriön organisaatioon pitänyt alkuvaiheessa saada enemmän tietämystä tasa-arvon edistämisestä ja toteuttamismekanismeista sekä valtavirtaistamisperiaatteesta. Ongelmana oli, että valtavirtaistamisen periaatteet ovat viime vuosina olleet vasta kehittymässä, mikä on valtavirtaistamishankkeen tarkoituksenakin. Ministeriössä olisi myös aiemmin pitänyt olla tasa-arvoasioiden yhteyshenkilöverkostö, jolloin tasa-arvohanketta olisi voitu valmistella koko organisaation piirissä ja myös johdon sekä toimintayksiköiden sitouttaminen hankkeeseen olisi tehostunut.