3R-metodi on analyyttinen menetelmä tasa-arvon edistämiseksi. Ruotsalainen tutkija Gertrud Åström kehitti menetelmän ruotsalaisessa JäMKOM- projektissa, jonka tarkoituksena oli sulauttaa sukupuolten välinen tasa-arvo paikallisten virkamiesten toimintaan.
3 R:ää muodostuvat Representaatiosta, Resursseista ja Realiasta. 3R-metodin idea on se, että miesten ja naisten edustus paikallisten organisaatioiden eri alueilla ja asemissa selvitetään systemaattisesti ja mietitään, miksi kunnan toiminnot ja tuotteet (hyödykkeet, palvelut ja tilanteet) ovat juuri sellaisia, kuin ne ovat, kuka saa mitä ja missä olosuhteissa. Huomiota kiinnitetään erityisesti paikallisten viranomaisten toimiin ja resurssien jakoon, sekä siihen, miten ne toimivat paikallisten ihmisten hyväksi.
Ensimmäinen R eli Representaatio testaa ja analysoi miesten ja naisten edustusta lautakuntien toiminnoissa. Representaation selvittäminen alkaa lautakunnasta tai muusta vastaavasta organisaatiosta itsestään siirtyen sitten hallinnon tasolle. Tarkastelua voidaan laajentaa esimerkiksi toisten lautakuntien, työryhmien, viiteryhmien ja alkuperäisen tarkastelun kohteena olevan lautakunnan yhteistyökumppaneihin. Huomiota kiinnitetään siihen, miten ryhmä toimii ja millaisia toiminnot ovat, sekä miten naisten ja miesten tasainen tai epätasainen osallistuminen niihin vaikuttaa.
Myös lautakuntaan yhteyttä ottaneet naiset ja miehet voidaan tilastoida sukupuolen mukaan, jolloin nähdään, miten sukupuoli vaikuttaa siihen, millaisia asioita lautakunnan halutaan ja odotetaan käsittelevän. Tarkastelun ajatuksena on selvittää, miten osallistuminen näkyy ja toimii paikallisten ihmisten keskuudessa, jotka ovat juuri niitä henkilöitä, joiden kanssa viranomaiset ovat jatkuvasti tekemisissä. Tällaisten "kontaktilistojen" laatiminen voi synnyttää elävää keskustelua sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sukupuolten osallistumisen eroista eri asemissa ja alueilla.
Toinen R eli Resurssit muodostuvat rahasta, ajasta ja tilasta. Resurssien jakautuminen miehille ja naisille voidaan selvittää sukupuolten mukaan eriytettyjen tilastojen keräämisellä ja analysoimisella. Yksi tapa tutkia rahallisten resurssien jakautumista on piirtää kerättyjen tilastojen pohjalta "palkkapuu", joka kuvaa naisten ja miesten palkkojen jakaantumista eri palkkaluokkiin ja eri asemiin tietyllä alueella tai tehtävässä. Myös lautakuntien kokouksissa vietetty aika voidaan tilastoida ja tutkia, miten naiset ja miehet aikaa käyttävät. Eräs tapa on laskea, kuinka paljon naiset ja miehet puhuvat kokouksissa ja havainnollistaa, miten ajalliset ja tilalliset resurssit jakautuvat sukupuolen mukaan.
Kolmas R kuvaa Realiaa, jonka tutkimisessa voidaan käyttää hyväksi sukupuolivaikutusten arviointia (linkki:suva). Realia on laadullinen määre, jota ei voi tilastoida yhtä yksinkertaisesti kuin Representaatiota ja Resursseja. Realialla on tarkoitus kuvata normeja ja arvoja, jotka näkyvät paikallisten viranomaisten muodostamissa hallinnon rakenteissa ja niiden tuottamissa tuotteissaja palveluissa. Voidaan esimerkiksi lähteä tarkastelemaan sitä, miten koulut ja oppimistilanteet rakentuvat sekä kenen tarpeita niiden rakenne palvelee. Realian tuominen näkyväksi edellyttää paneutumista alueen asukkaiden arkeen ja kurkistamista tilastojen taakse. JäMKOM- projektissa paikalliset virkamiehet kävivät tutustumassa esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin, urheilutiloihin ja muihin paikkoihin, joissa viranomaisten päätöksistä tulee totta ja osa arkea. Moni virkamies koki saaneensa syvemmän näkemyksen sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja keinoista, joilla siihen voidaan pyrkiä.
Lundkvist, H. (1998) A Strategic Mix of Tools: The 3R Method at the Local Level, Sweden. Julkaisussa Gender Mainstreaming-Conceptual framework, methodology and presentation of good practices. Strasbourg: Council of Europe, 1998,
Takaisin edelliselle sivulle | Takaisin aloitussivulle
Koonnut Milja Saari